Sylvaner
(14 prosenttia pinta-alasta): Historian viljellyin rypälelaji. Rypäleestä
saadaan yksinkertaisia, pehmeitä viinejä, joissa tuntuu maan maku.
Viinit ovat lähinnä arkiviinejä, kuivia valkoviinejä. Ne sopivat hyvin
sipulipiirakan, makkaroiden ja hapankaalin seuraksi.
Pinot Blanc
(21 prosenttia pinta-alasta): Rypäleestä
saadaan keveitä, hedelmäisiä viinejä, jotka soveltuvat aperitiiveiksi
ja useimpien alkuruokien kanssa nautittaviksi. Joka tilanteen viini.
Pinot Gris
(10 prosenttia pinta-alasta): Täyteläisiä,
vahvoja viinejä, jotka ovat aromaattisia ja rypäleisiä. Ne sopivat
maukkaiden ruokien, kuten savustetun kalan ja vaalean lihan seuraksi.
Riesling (23
prosenttia pinta-alasta): Hieno, puhdas hedelmä, jossa teräksistä
happoisuutta sävyttää petrolin maku graniitti/liuskekivimaa). Rypäleestä
saadaan klassisia ja tyylikkäitä viinejä, jotka sopivat hienojen
kalojen ja äyriäisten kanssa.
Muscat
(2 prosenttia pinta-alasta): Vaikeasti
viljeltävä Muscat Blanc à Petits Grains ja Muscat Ottonel. Sopii
kalkkimaahan, jossa siitä saadaan rypäleisiä, kuivia ja parfyymisiä
viinejä. Muscat on parhaimmillaan aperitiivinä, jotta se ei hallitse
ateriaa, mutta sopii myös parsan tai kypsän melonin seuraksi.
Gewurztraminer
(17 prosenttia pinta-alasta): Rypäleen
nimi saksaksi tarkoittaa maustetta, mutta maku on lähinnä aromaattinen
ja tuoksuva, litsin tyyppinen. Alkoholipitoisuus on korkea, ja viinit
sopivat erinomaisesti mausteisten, mielellään aasialaisten ruokien
seuraksi.
Pinot Noir
(8 prosenttia pinta-alasta): Rypäleestä saadaan keveitä, pehmeitä
punaviinejä, joiden tuoksussa ja maussa on mansikkaa. Se sopii hyvin
muun muassa paistetun lihan, tiettyjen yksinkertaisten riistaruokien
ja juustojen seuraksi. Sitä käytetään nykyään myös voimakkaissa
viineissä, jotka saavat käydä vähintään viikon kuorineen pienissä
tammitynnyreissä.
Chasselas
(1 prosenttia pinta-alasta): Lasketaan pöytärypäleisiin, mutta siitä
saadaan kevyitä, hedelmäisiä viinejä.
| . |
|